Nimi: Furasshu
Kutsumanimi: Fur
Ikä: 5
Ihmis-ikä: 35
Skp: Naaras
Lauma: Valkolauma
Arvo: Eliitti soturi
Pelaaja: Emmi
Luonne:
Fur on luonteenlaadultaan säyseä. Se on kuitenkin aika herkkä, ei ulkoisesti vaan henkisesti. Pienetkin sanat voivat satuttaa... Fur on hyväntahtoinen. Sillä on voimakas omatunto joka on hänelle sekä vahvuus että heikkous. Taistelussa Se voi kääntyä Furia vastaan. Fur on juurikin armollinen. 'Ensin tutkitaan sitten hutkitaan' Se ajattelee vanhojen periaatteiden mukaisesti. Fur ei ole kiivas eikä äkkipikainen, mutta voi juuri herkkyytensä takia ärsyyntyä ja sähähtää vastauksen päin puhujan naamaa. Fur pitää uimisesta ja sen lempi vuodenaika on kesä. Fur on siis kesänlapsi... Se ei silti ole laiskimus joka karttaa työtä. Päinvastoin Fur tahtoo aina tehdä parhaansa. Puoliksi siksi, että Fur on myös kunnianhimoinen (olihan sen isä alfa) ja saa, olemalla reipas, lisää mainetta ja puoliksi, koska auttaminen on sille luontaista. Vaikka Fur on kunnianhimoinen Se on vannonut itselleen ettei kunnia koskaan aja häntä petokseen. Fur pyrkii muiden susien kesken olemaan kaikin tavoin miellyttävää seuraa. Fur onkin erittäin huumorintajuinen ja nauttii muiden miellyttämisestä ja hauskuuttamisesta. Fur pelkää yli kaiken tulta ja Furin suurin heikkous luonteen puolelta on Se pelko.
Ulkonäkö:
Fur on mustavalkoinen jykevä naaras. Se on melko suuri naaraaksi. Fur on pitkine kynsineen ja hampaineen loistava eturintaman soturi ja taistelut ovatkin sille vahvuus. Furilla on paljon haavoja ja arpia muistutuksena aijemmista taisteluista. Furilla on otsassa ja niskassa pidempää karvaa kuin muualla ja Se muistuttaa aika paljon leijonan harjaa. Furin vasen takajalka on melkein kokonaan musta. Myös sen selkä,rinta ja pää ovat suurelta osin hiilen mustia. Häntä on kokonaan musta. Fur on etuosaltaan melkoisen lihaksikas ja muutenkin... Jykevä. Furin vasenta etusta painaa rautainen rengas josta roikkuu noin viidentoistasentin pätkä ketjua ja sen oikea korva on puoliksi poikki. Kuonossa on kaksi syvää haavaa.
Menneisyys:
Fur syntyi kaukaisilla vuorilla laumaan nimeltä Nopsa. Sen emä Lilja oli alfan kumppani ja alfa näin ollen sen isä. Fur syntyi tavallisesti ja terveenä vanhemmilleen keski kesällä. Fur nousi melkein heti seisomaan ja ensi töikseen puri isäänsä tassuun. Se oli toki puoli vahinko ja alfa usein vitsaili sillä että hänen tyttärensä oli heti pienestä 'kannibaali'.
Kuuden kuukauden ikäisenä Furista tuli oppilas. Häntä opetti varapäällikkö Nao. Nao oli suuri ja vahva soturi. Vaikka hänestä ja Furista tulikin läheiset oli tämä silti tiukka ja vaativa opettaja. Nao ei sallinut niskoittelua. Hän herätti Furin aikaisin metsästämään. Sen jälkeen kun muut olivat syöneet sai Fur syödä. Päivällä partioitiin rajoilla. Iltaisin joko metsästettiin, autettiin hoitajia tai vartioitiin leiriä. Nao oli myös kunnianhimoinen ja opetti siksi Furille miten arvostetun soturin kuuluu käyttäytyä.
Yksi vuotiaana Furista tuli, pitkän koulutuksen jälkeen, täys lauman jäsen. Silloin hän osallistui myös ensimmäiseen taisteluunsa isänsä ja Naon rinnalla. He hääsivät ihmisten neljä koiraa pois lauman reviiriltä. Voitto ensimmäisessä koetussa taistelussa kasvatti Furin itsetuntoa ja hän alkoi harjoitella hankaliakin taistelu liikkeitä Naon opastuksella.
Täyttäessään kaksi Furista tuli soturi. Hän osallistui moniin taisteluihin erakkosusia,karhuja ja koiria vastaan. Näin hänen taistelu taitonsa kehittyivät ja myös hänen kunnianhimonsa kasvoi. Eräänä kohtalokkaana päivänä Fur oli jälleen taistelussa ihmisten koira joukkiota vastaan. Hän kamppaili itseään vähän pienemmän nuoren naaraan kanssa kun ihmiset saapuivat taisteluun. Ne kaappasivat puoli tusinaa susia häkkeihin, mukaanlukien Furin ja Naon. Furin isä pääsi pakoon.
Fur joutui ihmisten koulutettavaksi. Kerran ihmisten uhmapäinen koira hyökkäsi Furin kimppuun. Fur hädissään puraisi koiraa kaulaan ja Se ei siitä selvinnyt. Ihmisen eivät tajunneet Furin menneen paniikkiin ja hänet kiinnitettiin pieneen aitaukseen. Monia päiviä, viikkoja, Fur järsi ja järsi koipeaan puristavaa rengasta kunnes työn tuloksena Se katkesi. Fur pakeni huudot ja haulikon pamaukset perässään metsään. Sen pako kesti kaksi pitkää vuotta. Se kulki erakkona ja joutui vähänväliä taisteluun koirien kanssa. Yksikin repi tältä korvan. Niin Fur matkasi eikä sillä ollut hajuakaan että Se löytäisi pian kodin. Nykyisen kotinsa...
Muuta:
Furilla on aika korkea kipukynnys.
Kuvia:
